Petu

Oma valokuva
Tampere, Finland
Parikymppinen Tamperelainen selittää elämästään. Siihen kuuluu kaikenlainen sekoilu, valokuvaaminen, lisää sekoilua ja temmellystä kaveriporukan kesken. Ongelmia tuottaa teatteriopinnot, keliakia ja ylimääräiset "nyt napsahti Juhaa leukaan" -vahingot, eikä kummilta päähänpistoilta voi koskaan välttyä.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Onko maanantaikin pyhä?

Helkkari, on tainnu blogin kirjottaminen vähän jäädä vähemmälle..
Mitäköhän tässä on tapahtunu? Ollu ylioppilaskirjotukset ja pääsykokeisiin lukemiset. Kaikenmoista.
Pahottelen että seuraavat kuvat on luultavasti kaikki otettu mun puhelimella.

Muutettiin Hessun kanssa uuteen kämppään. Armonkalliolle. Täällä räjähtelee ja kulkee junia. Mä olen oppinu jo tykkään niistä äänistä. Elämä Armonkallion keväässä näyttää kutakuinkin tältä:








Olin riparilla apuopena. Nyt jäin eläkkeelle, olen fossiili.


Rakastakaa tota kaksoisleukaa. Rakastakaa.


Oon auttanu Teddyn ja Samun muutossa.


Kokoonnuttiin yhteen Laten ja Palen kanssa. Elettiin nostalgisia hetkiä Keskisentiellä.



Ruoka ja juoma oli parasta A-luokkaa. Seura myös.




Koska meistä ei vaan saa normaaleja kuvia.




Oltiin mökillä Mustajärvellä. Tampereella oli kaikki lumi sulanu ja jäät jo lähössä, Mustajärvellä oli asiat vähän erilailla..
(Seuraavat kuvat ehkä vaikuttaa siltä, että Hessu on tehny kaikki työt, muttei tietenkään tehny. Mä vaan en antanu sen kuvata mua työnteossa.)












Nostalgiaa on koettu myös Tohlopissa, Outi juhlisti synttäreitään ja me syötiin. Paljon.





Ehkä mä nyt ryhdistäydyn. Kohta on ylppäritkin ja saan sitten kameran, jeejee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

protesti