Petu

Oma valokuva
Tampere, Finland
Parikymppinen Tamperelainen selittää elämästään. Siihen kuuluu kaikenlainen sekoilu, valokuvaaminen, lisää sekoilua ja temmellystä kaveriporukan kesken. Ongelmia tuottaa teatteriopinnot, keliakia ja ylimääräiset "nyt napsahti Juhaa leukaan" -vahingot, eikä kummilta päähänpistoilta voi koskaan välttyä.

maanantai 31. joulukuuta 2012

Sun täytyy mennä.


Hyvää uutta vuotta.

tiistai 25. joulukuuta 2012

Kiitollisna.

Joulu on kohta ohi, huomenna käyn vielä äiten kanssa kahtoos Saiturin joulua Tampereen teatterilla. Se on yks joululahjoista mulle. Ja niistä laitan kuvia ehkä myöhemmin joskus. Jos jaksan.

Oon varmaan aina kaikille tutuille ja puolitutuille toitottanu jostain lokakuusta lähtien että "yyh, joulu tulee, en tykkää..." ja se on totta. En erityisesti pidä jouluruoasta, paitsi juustoista ja kaloista (pelkästään niitä söin taas tänäkin vuonna), en voi sietää tiptap-joululauluja, vaan ainoostaan jotain Sylvian joululaulua ja sellasia kauniita. Ja vihaan yli kaiken jouluruuhkia ja -ostoksia, lisänä siihen kaikki kyynärpää ämmät jossain Stockmannin kassalla...


Mutta jotain on, mitä ei mikään muu kun joulu anna. Se on meidän perhe. Se mitä siitä on kasassa.
Minä, äite, äiten vanhemmat isoäite ja isoisä, äiten sisko ja sen mies, mun serkkuni, Hessu sekä Juuso ja Milla oltiin kaikki koolla meidän jouluna.
Oon todella kiitollinen meidän joulusta.
Oon kiitollinen että mulla on vielä näin paljon jäljellä perheestä. Ja tänäkin jouluna, ihan niinkun aina, kaikki nauro ja hymyili. Kaikki oli onnellisia. Ja kerrottiin tarinoita, muistoja, hauskoja juttuja. Eikä kukaan surru, vaikka monissa tarinoissa seikkaili isä.

"Joka vuos kun Petra ja Juuso oli pieniä ja oltiin mökillä, niin Petra leikki sitten tonttua ja autto jakaan lahjoja. Ihmeteltiin siinä sitten että kuin paljon Petralle niitä lahjoja on tullu, isällensä vaan muutama... Ja kun avattiin lahjoja, ja Petran paketeista alko vähän väliä paljastuun sukkia tai kalastuskirjoja, niin johan siinä tajuttiin että suurin osa paketeista jossa luki PETRO tai PETRI (isälle siis) menikin Petralle!"

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Indjudanjul parti.

Meillä oli varsin nostalgiset pikkujoulut.
Ja yhtäkään kuvaa en oo jaksanu korjailla.







Ja ainut onnistunut kuva olikin sitten tässä.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Miksi se yhden hengen vaati, ennenkuin me muistettiin





Oon ollut siellä täällä. Vähän kuvia vaan talvesta. Koska talvi.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Äiti kapaloi.

Siitä tosiaan kaks kuukautta kö oon viimeks kirjottanu!?
Huh.

Tässä on tapahtunu kaiken moista, joten kuvia tulee aika paljon, epäloogisessa järjestyksessä. Tai siis tapahtumat on epäloogisessa.

1. HANU-LEIRI RAJALASSA
Olin tänä viikonloppuna Rajalassa Harjun nuorten leirillä, apuopena. Tässä paloja:

Duck-facen viljelyä riitti.

Arizonga. En selitä. Miettikää.

Ansku. Upeana. Aina.


Niin... se duck-face...

Monalisa ja minä oho.

Ruotsalainen disco.


Ansku otti talviliikuntahyppyjä.

Tykin upee abihuppari.

Ja Kirkontuvan vieraat plus Hanut. Tässä koko leiriporukka.

Ansku söpönä.

Ansku, aka Skusku väänsi mulle lettejä. Ja sitten me joogattiin.

Rajala upeena pysyvässä lumessa (toivottavasti) myrskyyön ja -päivän jälkeisenä aamuna.

Isosaares.







2. TUPARIT RAUHANIEMESSÄ
Möm. Hyvin meni tuparit, ihania ihmisiä paikalla.
Kiitos upeista laseista ja aivan mielettömästä LEIVÄNPAAHTIMESTA.

Ja niin, tanssimattoa. Huomatkaa kellonaika: 3am.



Ja Anskulle tein illaks nukkekiharat.



3. MAATA NÄKYVISSÄ -FESTARIT TURUSSA
Olin ekaa kertaa MNF'ssä. Oli kyllä ihan hauska reissu.



Selkeästi en kuulu päivälle, koska en pysy raittiina.





Ja vielä pari kuvaa elämästä Rauhaniemessä.



Tiedän olevani pelottava...




Yritän taas kirjotella vähän aktiivisemmin.